Hoitajan haastattelu ja tietoa näkövammaisuudesta

Haastattelimme ikääntyvien parissa työskentelevää hoitajaa. Hoitaja haluaa pysyä nimettömänä asiakkaidensa yksityisyyden suojan vuoksi.

-Olen työssäni huomannut, että ikääntyneiden näkemistä joskus aliarvioidaan. Saatetaan kokea, ettei näöstä enää kannata huolehtia, joka on nurinkurinen ajatus.

Tämä on harmillista, sillä meistä jokainen tarvitsee aktiviteetteja elämäämme. Ikääntyneiden viriketoiminnassa näkö on keskeisessä roolissa. Hoitajan mukaan päivän aktiviteetit muodostuvat ulkoilusta, kortin peluusta ja muusta seurallisesta puuhastelusta.

-Oikeastaan vain musiikin kuunteleminen jää jäljelle, jos mietitään aktiviteetteja, joissa näkö ei olisi keskeisessä roolissa. Ruokailukin muuttuu haasteellisemmaksi, jos ei näe kunnolla syödä. Syöminen on monen aistin tulos. Meillä onkin käytössä kirkasreunaiset lautaset, jotka helpottavat ruokailua.

Silmäsairaudet yleistyvät valitettavasti iän myötä. Pitkälle edenneen silmäsairauden myötä voi olla, että näköä ei pystytä enää saada hyvälle tasolle. Tarpeeksi alentunut näkö luokitellaan näkövammaksi. Näkövamman kriteerin täyttävät henkilöt ovat myös tärkeitä tunnistaa, sillä näkövammaan on saatavilla erilaisia arkea tukevia apuvälineitä ja neuvontaa. Näkövamman toteaa aina silmälääkäri.

Kuitenkin monesti näkö pystytään saada paremmalle tasolle käyttämällä silmälaseja.
Työssään hoitaja on kokenut, että silmälasit menevät helposti sekaisin asiakkaiden kesken varsinkin, jos perussairautena on muistisairaus. Tämän vuoksi lasit nimikoidaan aina.

Pitkän linjan kokemuksella hoitaja on sitä mieltä, että kotiin tuotava optikkopalvelu on tarpeellinen.

-Monelle on suuri kynnys lähteä omasta kodista pois, sillä tuttu ympäristö on kaikista turvallisin. Myös mahdollinen odottelu optikkoliikkeessä voi turhauttaa.

Tietoa näkövammasta

-paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on heikompi kuin 0.3.

-Henkilö luokitellaan sokeaksi, jos paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on alle 0.05 tai näkökenttä supistunut halkaisijaltaan alle 20 asteeseen tai jos toiminnallinen näkö on jostain muusta syystä vastaavalla tavalla heikentynyt.

-Virallisen määrityksen näkövammaisuudesta tekee aina silmälääkäri

-Suomessa on 55 000 näkövammaista

-Suurin näkövamman aiheuttaja on makuladegeneraatio eli silmänpohjan rappeuma. 

-Muita yleisiä näkövamman aiheuttajia aikuisiällä ovat diabeteksen aiheuttamat muutokset silmänpohjassa ja glaukooma. (Lähde: nkl.fi/fi/nakovammaisuus)

Näkövammaisten palvelu-ja toimintakeskus Iiris palvelee Itä-Helsingissä
Näkövammaisten liittoon voi olla yhteydessä linkin kautta: https://www.nkl.fi/fi/yhteystiedot ja palveluopas löytyy osoitteesta: https://www.nkl.fi/fi/palveluopas